Keväällä 2012 ostin tälläisen Marimekon mekon. Uutena, kaupasta. Olen nyt kahtena edeltävänä kesänä yrittänyt käyttää sitä siinä onnistumatta. Jotenkin se ei vaan istu. Kangasta on liikaa ja se on kai liian löysää tai sitten tuo vyötärönauha ei vaan sovi minulle. En tiedä. Mutta hämärä muistikuva on sieltä Marimekon sovituskopista, että noinkohan tätä tulee käytettyä. No, ei tullut.
Opetus itselle, sille shoppailuhullulle. Älä osta mitään mitä et varmasti tiedä käyttäväsi yli viittä kertaa! Ja Marimekko, tuo kansanpetturi. Jossakin välissä äitini huomautti minulle, mitä lumppuja olen ostanut, kun kangas on halvan näköistä ja saumat kiertää. (Äitini on vankkumaton kotimaisen ja laatutyön kannattaja.) Kerroin sitten päälläni olevan Marimekon tuote. Ja niin kuin kaikessa muussakin, myös Marimekon vaatteissa laatu on laskenut, ompelujälki on ajoittain huonoa ja etenkin trikookangaat surkean tuntuisia. Harmi.
Sen jälkeen kun Marimekko päätti lopettaa Suomen ompelimonsa (vaikka ryökäleet tekivät voittoa!) päätin, että yhtäkään Kiinassa tehtyä Marimekkoa en osta uutena. Ja nyt olenkin haalinut Marimekkoja Facebookin kirpputorilta ja muualtakin käytettynä. Lastenvaatteista vain niitä Made in Finland ja muuten sitten yhden Virossa ommellun pellavatunikan. Virossa ommellut pellavavaatteet ovat vielä vaikuttaneet laadukkailta mutta ne kiinalaiset trikoovaatteet, ei kiitos.
Tämä kyseinen mekko lähti jo kiertoon sen Marimekon facekirppiksen kautta. Toivottavasti seuraava omistaja löytää sille enemmän käyttöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti