Kuvat ja tekstit eivät liity toisiinsa oikeastaan mitenkään. Tai siis mitenkään. Mutta kun en tajunnut ottaa kuvia juhannuksen ruokamäärästä niin ei auta. Ja sitä paitsi, hyvä tekosyy esitellä Uhanan ihania vaatteita, jälleen kerran.
Juhannukseksi lähdettiin mökille. Suunniteltiin ruokalista etukäteen, kuten on tapana. Miehelle hieman vihjasin, että ruokaa tulee jälleen olemaan liikaa. No, perisuomalaisena tapana taitaa olla se, että juhlapyhien jälkeen ja aikana heitetään ruokaa mielummin kilokaupalla roskiin kuin että sitä olisi missään muodossa liian vähän.
Me tilattiin Luomulaatikosta grillilaatikko ja lihat piti hakea kaupasta. Keskiviikkona odotettu grillilaatikko saapui ja 32 euron laatikossa oli sisällä herkkusieniä ja salottisipulia, purkki pippuria, ruukku tilliä ja ruohosipulia. Sitten pitikin lähteä suureen markettiin hankkimaan niitä luomuvihanneksia lihojen lisäksi.
Soitin muuten heti tuolloin Luomulaatikkoon, kun ajattelin, että josko ne loput (kahdenlaista paprikaa, ananas, kesäkurpitsat ja tomaatit) olisi voinut hakea vaikka keskustan myymälästä, mutta en kyllä saanut muuta vastausta kuin pahoittelut. Ja nyt yli viikon ajan olen odotellut josko sieltä jotain viestiä tulisi noista puuttuneista tuotteista, tuli meinaan hemmetin kalliiksi herkkusienet ja salottisipulit. Ei ole vastausta kuulunut, ei. Kaksi kertaa olen laittanut meiliä ja kerran muuta kautta viestiä. Kiire siellä taitaa olla, mutta silti ei tästä enää kovin hyvä mieli jää. Tiedä sitten, olisiko meidän matka Luomulaatikon kanssa loppuun kuljettu. Siltä ainakin tällä hetkellä tuntuu.
Kaupassa meinasi jälleen iskeä ruokasokeus. Me tarvitaan tota ja tota ja tota ja tota… samalla väistelet ihmisiä, jotka tönivät toisiaan, että pääsevät haalimaan ruokaa ja lisää ruokaa. Jossakin välissä pistin ruoan haalimiselle stopin. Me ei tarvita kärryllistä ruokaa kahdelle aikuiselle ja yhdelle taaperolle enintään viiden päivän ajaksi. Ja vaikka ruokaa tuli nyt ostettua tarkasti harkiten ja vähemmän kuin ikinä, sitä jäi yli.
Mikähän se ruoan kokonaishävikki on näin juhlapyhinä? Montako kiloa sitä ruokaa heitetään roskiin samalla kun me valitetaan, että ruoka on liian kallista? Ja miksi ihmeessä se ruoan ostaminen on niin fanaattista, että tönitään ja tuupitaan? Ensi juhannuksena taidan olla töissä jos en ole kesälomalla, mutta seuraavan kerran kun juhannusta vietän kunnolla, otan tavoitteekseni sen, että yhtään ruokaa ei jää yli. Kaikki syödään mitä ei voi säästää myöhemmäksi.
Haluaisin myös haastaa itseni niin, että yhden viikon ajan kirjaisin ylös kaikki mitä meillä heitetään roskiin. Siis sellainen mikä olisi ollut syömäkelpoista mutta oli jäänyt syystä tai toisesta syömättä tai syöttämättä koiralla ja oli mennyt pilalle. Jätettä ei tule paljoa, mutta pienikin määrä on liikaa. Ruoan tuotanto kun kuluttaa luonnonvaroja enemmän kuin tajuamme. Enkä kiellä sitä, että ruoka on Suomessa kallista mutta miten ihmeessä meillä on sitten rahaa heittää sitä joka kuukausi kilokaupalla roskiin?
Päivän asuna Uhanan merinovillalegginsit, jotka ovat olleet tänä kesänä lempivaate. Kylmät ilmat ja kaikkea. Lisäksi Uhanan uudesta mallistosta Pupu-toppi, se minkä alunperin tilasin ja sain tilalle digiprintatun. No harm done here… Peakin vahinkokutistetusta villamekosta itse tehty minihame. DC:n tennarit ja Oakleyn aurinkolasit. Asusteena iki-ihana berni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti