Wishistä ja ostosaplikaatioista noin yleensä

En tiedä kuinka moni teistä on kuullut Wish-nimisestä aplikaatiosta? Kyseessä on ohjelma, jonka saa ladattua esimerkiksi puhelimeen. Ohjelma, jonka kautta saa tilattua krääsää Kiinasta halvalla Suomeen. En edes tiedä mitä siellä halvin tuote maksaa, mutta yleisimmin ilmeisesti kyse on eurosta ylöspäin. Per tuote tai tuotepakkaus. Ja postikulut siihen päälle maksaa toisen mokoman. Euron siis.

Tiedän, että iso osa ihmisistä ei ole ikinä kuullutkaan moisista ohjelmista. Mutta myös iso osa on. Se iso osa, joka ostaa niistä tavaraa koska sitä saa halvalla. Vaatekoot ovat jotain sinne päin, tuotteiden laatu on huono ja usein tulee myös jotain aivan muuta kuin mitä tuli tilattua. Nämä väittämät perustan sille, mitä olen lukenut ihmisten avautuvan ostoksistaan. Onnistuneitakin ostoksia on ja voi olla jopa enemmän kuin epäonnistuneita, en tiedä. Ohjelman kautta ostamisessa on myös se hieno puoli, että jos saat vaikkapa väärän tuotteen, niin useasti kauppias hyvittää hinnan ja saat pitää vääryydellä saamasi tuotteen.

En tiedä ahdistaako muita, mutta itseäni ahdistaa. Miksi ihmeessä pitää luoda ohjelma (useampi ohjelma), jolla on helppo ostaa rihkamaa halvalla? Kyllä, kaikilla meillä ei ole rahaa ostaa kallista. Tai kestävää. Mutta onko meillä oikeasti tarve 50 korvakoruparille? Tai onko meillä oikeasti rahaa ostaa 5 euron paitaa jos se ei sovi, eikä sitä oikein jaksa palauttakaan? Toki ainahan on mahdollista, että saamme rahat takaisin ilman palautusta ja voimme myydä sen väärän kokoisen paidan eteenpäin, mikä ei siis todellakaan ole mikään huono tapa toimia. Pelkään vain, että ne tuotteet mistä on rahat saanut jo takaisin, päätyvät helposti roskiin. Kuten varmasti moni muukin halpaakin halvemmalla tilattu tuote. Kun tavara on käytännössä puoli-ilmaista, ei sillä ole arvoa oikeastikaan.

Wishillä joku tekee itsensä rikkaaksi. Aivan kuten Ikealla ja H&M:lläkin. Kaikillä niillä yhteistä on se, että myydään paljon ja halvalla. Niin halvalla, että uuden ostaminen vanhan mentyä liian nopeasti rikki, ei ole ongelma. Eli ihmiset ostavat lisää ja vielä lisää. Ei reklamoida, koska oli niin halpaa tai se on liian hankalaa. Jossakin vaiheessa tulee stoppi ja me toteamme, että hukumme romuihimme. Ja siinä vaiheessa Wishin ja muiden aplikaatioiden omistajat kierivät rahassa. Kulutushysteria rokkaa  nykyään jo ilman rahaakin.

Tämä kuva on törkeästi otettu näyttöruutukopiona. Wishiin ei pääse kirjautumatta sisään, enkä halua sinne kirjautua. Perustan omat kokemukseni Wishistä muiden puheisiin ja näkemääni kuvamateriaaliin.