Siitä kun Balmain tapaa Henkkamaukan

Olen yrittänyt opetella jakamaan mielipiteitäni kannustavasti ja kritisoimatta turhia. Aina se ei onnistu. En todellakaan halua pahoittaa kenenkään mieltä kun huomautan, että joku tuote on tehty epäeettisesti tai jokin asia on epäekologista. Olen aina ollut sitä mieltä, että lihansyönti ei vähene mielenosoituksilla ja eläinten oikeuksia puolustamalla. Muutoksen pitää aina lähteä ihmisestä itsestään.

Olen kuitenkin saanut muutaman yksittäisen palautteen siitä, kuinka jakamani linkit ovat saaneet satunnaiset ystäväni ja kaverini ajattelemaan tuotteiden alkuperää. Jokainen tällainen viesti on tuntunut uskomattoman hyvältä. Joskus kun aloitin tämän paasamiseen (ja tämän blogin) sanoin, että jos yksikin ihminen muuttaa ostotottumuksiaan niin olen tehtäväni tehnyt. Ja vaikka näin on käynyt (kiitos teille joihin olen saanut vaikuttaa) en silti halua vielä lopettaa.

Kuva whowhatwear.com 

Vaikka tietoisuus lisääntyy koko ajan niin silti koko vaateteollisuus on yksi iso huutava vääryys. Suuret halpatuotantofirmat pesevät kasvojaan ja luovat tavoitteita kauas tulevaisuuteen jossa he kertovat toimivansa paremmin. Aina jaksan silti ihmetellä sitä, että mikä estää toimimasta nyt heti. H&M tekee voittoa useita miljardeja euroja vuodessa. Siis voittoa. Jos siitä voitosta ottaisi puoli miljoona pois, tai vaikkapa ihan miljoonan eli yhden SADASOSAN, niin he voisivat maksaa työntekijöilleen Aasiassa parempaa palkkaa. Palkkaa, jolla tulisi toimeen.

Isot firmat sanovat noudattavansa paikaillisia työehtosopimuksia ja niinhän he tekevätkin. Mutta kun työntekijät Kiinassa oppivat järjestäytymään, H&M muutti Intiaan ja nyt seuraavaksi vuorossa on Afrikka. Ja vain jotta meillä parempiosaisilla olisi laittaa päällemme kertakäyttömuotia joka ei maksa juuri mitään.

Kritisoin jo muutama viikko sitten Instassani H&M BALMAIN malliston helmikirjailtua takkia. Se ei ollut oma ideani. En muista mistä löysin kuvan, jossa kerrottiin kuinka sekä Henkkamaukka että Balmain iloitsivat siitä, että nyt saa huippumuotia halvalla. Toki mainitsematta jäi se, että tuo 399 euroa maksava takki on niin halpa, koska sen tekijät eivät saa kunnon palkkaa. Vai mitä luulette maksettavan ihmiselle joka käsin kirjailee nuo helmet tuohon takkiin, jonka hinnaksi jää vajaa 400 euroa kahden muotitalon viedessä siitä osansa?

Kuva H&M.com 

Tuo takki kuvastaa oikeastaan kaiken sen mikä on pielessä muotimaailmassa. Meillä on huippumuotia missä taitavat ompelijat saavat kunnon palkkaa ja vaatteet maksavat enemmän kuin peruspulliainen saa palkkaa kuukaudessa. Sitten meillä on halpatuotantofirmoja jotka maksavat työtekijöilleen orjatyöpalkkaa jotta tavalliset pulliaiset saavat vaatteita enemmän kuin ehtivät käyttämään. Sitten kun nämä kaksi yhdistävät voimansa, kaikki muut voittavat paitsi ne ompelijat siellä Aasiassa jotka saavat edelleen sen saman palkan vaikka vaatteissa lukeekin nyt Balmain. 

Kritisoin tätä takkia siinä missä kritisoin koko halpateollisuutta. Kritisin halpateollisuutta, koska orjatyö on väärin. Kritisoin sitä, että huippumuodista tehdään kaiken kansan muotia orjatyön avulla. 

Tuo takki on ihana. Ostaisin sen jos en  olisi niin kriittinen. Mutta koska oma elämäni on loppupeleissä varsin mukavaa en halua hyötyä muiden kurjuudesta yhtään enempää kuin on pakko. Se on oma valintani. Ja jos kerron jollekulle muulle mielipiteeni, ei se tarkoita sitä että se olisi joku henkilökohtainen loukkaus ketään kohtaan. Lähinnä vain toivon, että jokainen miettisi missä olosuhteissa nämäkin muotiluomukset tehdään. Ja ehkä moni meistä ei vieläkään tiedä totuutta kaiken kauniin takana.

Ehkäpä joku meistä uskoo, että ostamalla halpatuotantotuotteita, hän auttaa niitä työntekijöitä jotka muuten olisivat kadulla. Toki näinkin, mutta se ei edelleenkään poista sitä totuutta, että kun firma tekee miljardeja voittoa, on sillä varaa maksaa tehdastyöntekijöilleen ihmisarvon mukaista palkkaa. 

Yritän opetella koko ajan antamaan tietoa ilman, että vaikutan syyllistävältä tai kritisoivalta. Se ei aina vain ole helppoa. Etenkään kun tätä tekee sydämestä. Muoti on ollut aina lähellä sydäntäni. Ja siksi se sydän välillä särkyykin kun näen mitä ihmiset joutuvat tekemään sen eteen, että heitä parempiosaisilla olisi päällään hieno mutta halpa takki. (Halpahan tuo on, kun normaalisti Balmainin takit maksavat vähintään nelinumeroisen summan). Mutta en luovuta. Kritisoin mutta yritän edelleen oppia antamaan kritiikkiä positiivisesti, tuomitsematta ja tietoa jakaen. Helppoa se ei ole mutta ei se haittaa. 

En muuten tiedä kuinka moni teistä on nähnyt videon, miten krototiilejä kohdellaan nahkankasvatuslaitoksissa. Minä näin. En ikinä enää haaveile krokotiilinahkaisesta laukusta. Edes käytettynä.